Featured Slider

Astetta parempi päivä
















Lapsilla on syysloma ja minulla vapaapäivä. Jokainen on heräillyt uuteen päivään vähän, miten sattuu, ottanut univelkoja takaisin- toiset korkojen kera.
Itse heräilin perjantai-lauantai välisenä yönä varmasti kymmenen kertaa, en tiedä vieläkään mikä kumma minua valvotti, muu kuin erään herran kuorsaus, joka kuulostaa siltä, kun taloasi purettaisiin perustuksiltaan. Kuten arvata saattaa lauantain työpäivä oli raskasta raadettavaa. Väsymys oli silloin käsinkosketeltavaa, kotiin tultuani olin ajanut jopa naapurin parkkiruutuun ja jouduin oikeasti hetken miettimään oikein tosissani, että missä meni vikaan. Kotona rojahdin sängyn pohjalle ja huusin yksinkertaisen ohjeistuksen, herättäkää joskus.
Viikonloppuna perhe teki ruoan ja minä vetelinkin tunnin puolentoista päikkäreitä kumpanakin päivänä, joten tänä aamuna oli jo tosi hyvä olo ja aamun sai aloittaa ihan iisisti.

Sakke on aamu-uninen jäbä, joka puolestaan nukkui ja nukkuisi varmasti aina, jos se vain suinkin olisi mahdollista, iltapäivään asti. Verbua ei saa nukkumaan pitkään vaikka mikä olisi, tämä tehopakkaus heräili aamusta ja huikkasi hyvät huomenet, nappasi pupun kainaloon ja tuli aamupalalle kanssani-pupu sekä tyttö. Rakastan tuota tytön ilmettä,se on juuri sellainen-älä puhu muinulle ennen aamukahvia.

Siinä missä Sakke nautti edelleen makoisista unista ja hyvin ansaitusta vapaapäivästään, oli neiti ehtinyt siivota oman huoneensa, viikata vaatteet kaappinsa, syödä ja lähteä kavereiden kanssa ulos. Kadehdittavaa tehokkuutta.

Minä puolestani olen nuttura vinossa paistanut pitsaa ja kuunnellut musiikkia koko päivän, samalla haaveillut vanhasta levysoittimesta ja vinyylilevyistä. Haikeus vanhoihin kunnon vinyyleihin nosti päätään jälleen kerran, kun töissä koko viikonlopun soi Elvis. Miettikääpä vähän, kuinka täydellinen yhdistelmä tuo on.
Veljelläni on mieletön kasa vinyylejä ja huikkasinkin hänelle, että jos satut törmäämään jossain levariin, niin minullekin kelpaisi.
Hänen ensimmäinen kysymys oli, että tuleeko ihan vain sisustuselementiksi, vai ajattelitko kuunnellakin niitä levyjä :D
Yhtään en ymmärrä mitä tuo tarkoitti ;) Taitaa veljeni tuntea minut vähän liian hyvin.
Mutta ei kai se väärin ole, jo se näyttää hyvältä myös sisutuksessa ja kuulostaakin upealta, silloinhan se on ihan täydellistä.

Ai niin se syy miksi Sakesta ei ole yhtään kuvaa tänäänkään, niin hän on kyllä vihdoin hereillä, mutta hengailee kalsareissa, joten käännän kameran häntä kohden joku toinen päivä.
Eli täällä ei ole mitään uutta auringon alla, ihan perus arkipäivä, astetta parempi vain <3





Nyt hiertää









Oi kun olisi taas niin ihana kirjoittaa tänne blogiin jotain positiivista ja hauskaa, mutta nyt on mielessä lähinnä viikon valitusvirsi.

Valokuvatkin on edellisitä postauksista kierrätettyjä, mutta haittaaks se.

Jokaisella meillä on niitä hyviä ja huonoja päiviä. Toisilla ne kestää viikonkin, niin kuin allekirjoittaneella.
No mikä mua nyt sitten hiertää?

Viime viikolla minulla alkoi vatsa kipuilla, mutta ajattelin sen johtuvan jostain mitä olen syönyt, joten en aluksi kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota. Loppuviikkoa kohden kipu alkoi voimistua ja tuntui kun joku olisi puukolla iskenyt munasarjan irti. Perjantai-iltana makasin sängyssä kippurassa ja naama valkoisena, kuumeen noustessa korkeuksiin. Mieheni totesi, että lähtee viemään minua sairaalaan samantein-kieltäydyin. Olin liian väsynyt liikkumaan, eikä perjantaiyö päivystyksessä, iloisten humalaisten kanssa oikein houkuttanut.
Otin särkylääkettä ja vaivuin vällyjen väliin, jonkinlaiseen horrokseen. Tänä yönä kukaan ei herännyt sateen rummuttaessa ikkunalautoihin, kyllä se oli minun karjahteluni aina siinä kohdin, kun satuin liikahtamaan unissani.

Lauantaina oli selvää, että lääkäriin on lähdettävä. Pojilla oli pelipäivä enkä halunnut, että he joutuvat muuttamaan suunnitelmia, joten siskoni lähti seurakseni istumaan Jorviin. Siis osaan kyllä istua siellä ihan omin nokkinenkin, mutta onhan se mukava, kun on juttuseuraa, varsinkin kun tietää, että nuo tutkimukset kestää aina niin turkasen kauan.

Ilmoittautumistiskillä näytin ehkä aavistuksen kipeältä, koska sairaanhoitaja mainitsi, jotain irvistyksestäni-luulin kylläkin hymyileväni.
Sen että sain peffan penkkiin, tuli entinen kollegani vastaan ja jäi juttelemaan kanssamme toviksi, on se jännä, miten kymmenessä minuutissa tietää kaikki entisen työpaikan kuulumiset kymmeneltä vuodelta ;)
Katselin, että odotusaula näytti lähinnä torilta kiireisempänä aikana, ja ajattelin, että hyvä jos kahden tunnin päästä pääsen sairaanhoitajan pakeille, mutta samantein minun nimeni jo huudettiinkin. Pääsin ensimmäisenä lääkärin vastaanotolle. Aika nopeasti tohtori totesi, että vastasta on otettava tt-kuvat varjoaineella.  

Hoitaja tarjosi minulle petipaikkaa, mutta sanoin, että antakaa se sellaiselle, joka tarvitsee sitä enemmän. Tiedän kokemuksesta, että ne täyttyvät viikonloppuisin alta aikayksikön. Minä pystyin kuitenkin istumaan jo.

Muutaman tunnin päästä pääsin varjoainekuvaukseen ja ihan hieman nauratti ajatus kysyä hoitsulta, että et viitsisi millään napata kuvaa, kun olen tässä pömpelissä, voisin laittaa blogiin, hahaa no en oikeasti.
Terveyskeskuspuolella tätä on oikeasti nähty jo niin paljon, että röntgenin oveen on tullut lappu jossa, kielletään kännykät ja kamerat. Siis oikeasti ihmiset kuvaavat itseään näissä toimenpiteissä, tai yrittävät.

Sillä välin, kun odottelimme uudestaan lääkärille pääsyä ja kaikkia muita tutkimuksia, niin siskoni ehti neuloa Lucalle, kolmannelle lapsenlapselleni ihanan pipon sekä kaulahuivin. Miten niin siellä meni aikaa?
Menihän siellä, mutta sen lisäksi Ellu on vaan mahdottoman nopea neuloja.

No muutaman tunnin odottelun jälkeen pääsin jälleen tohtorin pakeille, joka kertoi löydöksistä, soitti parille asiantuntialle kysyäkseen neuvoa ja laittoi lähetteen jatkotutkimuksiin.
Antibioottikuurin, kipulääkkeiden ja sairasloman kera kotiin lepäämään.

Täytyy sanoa, että vaikka sairaalassa meni kuusi tuntia, oli hoito hyvää, ei valittamista-tällä kertaa.
Ainut mikä ärsyttää, on väsymys ja pahoinvointi, mutta hei elämään kuuluu ylä - ja alamäet ja tämä on vaan hetkellistä kipuilua ja kiukuttelua.

Jotenkin tässä viikon varrella on mieleeni muistunut, kun yksi lääkäri kerran töissä totesi, että kun 40+ tulee mittariin niin, jos heräät joku päivä niin, ettei minnekään koske...olet kuollut.
Voin sanoa, että olen hiton elossa.


Ja vielä pisteeksi i:n päälle, aamulla taloyhtiön Facebook ryhmässä naapuri katsoi aiheelliseksi valittaa, kun jonkun lapsen pölkupyörä ei ollut telineessä vaan ihan kauniisti seinää vasten nojaamassa, toki rappuun menevän katoksen alla, mutta ohi pääsi ihan normaalsiti, eikä taatusti haitannut kenenkään eloa.
Oli oikein valokuvan napannut tämän vääryyden kohdattuaan.
Kuinkahan hän nyt selviää tästä koettelemuksesta.....



Mikä fiilis...







Olen ollut vapailla jopa kokonaista neljä ihanaa päivää.
Pohdin tuossa, josko olisin oikein tehnyt meidän päivä- postauksen.  Alkaen siitä, kun avaan simmut aamulla, siihen kun menen nukkumaan, mutta kun rupesin tarkemmin miettimään näitä neljää päivää, ei niistä nyt ihan ihmeitä olisi ollut tarinoitavaksi.

Viikonloppu tuli vietettyä perinteisesti jäähalleilla Saken peleissä, kaupoissa, hellan ääressä tai siskon kanssa puistossa kuvausreissulla.
Kuvausreissut siskoni kanssa on aika lailla parasta, terapiaa-jos sellaista tarvitsee, ja yleensä ilmaistakin, eikä näillä reisuilla ikinä tule tylsää hetkeä, jos sattuu olemana sellainen sisko kuin  minulla-tai no perhe yleensäkin.

Tämä on asia josta, voisin lyödä vetoa ja voittaisin joka kerta, hän nimittäin flippaa jossain vaiheessa kuvauksia ihan taatusti.  Joko hän kipeää puuhun, tai työntää naamansa kameran linssiin kiinni ja irvistää juuri kun olet sommitellut kaiken täydellisesti ja olet painamassa laukaisin nappulaa kamerassasi. Tai sitten ruudussa voi näkyä puoliksi syöty nektariini, joka oli kylläkin tarkoitettu kuvauksiin, mutta hätä ei lue lakia, jos assarille tulee nälkä kesken kaiken.
Seuraavaassa hetkessä hän muuttuu Shrekin aasiksi, joka alkaa toisteleman mantraa pissähätä-palelee-nälkä. Jep se persikka ei riittänyt, eikä muutakaan eväät jotka sulla oli mukana.











Maanantaina ja tiistaina lököttelin pitkään sängyssä, kun lapset lähtivät kouluun ja Sakke aamujäiden kautta. Oli hna maata paksun peiton alla ja kuunnella sateen rauhoittavaa ropinaa ja iloita, ettei tarvinnut kiirehtiä minnekkään.
Ajattelin päästää itseni helpolla ja keitin aamupuron mikrossa, mitä en yleensä ikinä tee- se oli virhe! Tietysti puuro kiehui yli ja arvatkaa vaan miltä se mikro näytti. Vihje tulivuoren purkaus....

No ei se iltapuuro mennyt yhtään sen paremmin, vaikka ihan kattilassa keittelin. Sekin kiehui yli. Heti kun yrittää syödä vähän terveellisemmin niin tässä on tulos ;) Tosin saattaahan se olla, että helpommalla pääsis, jos vaan malttaisi keskittyä siihen puuron keittoon, eikä miljoonaan muuhun asiaan siinä samalla.

No mitäs muuta, ai niin, olen haudannut Verbun lemmikihiiiren Minnin, joka odotti mökissään ketarat ojossa iltaruoan aikana.
Huomannut, ettei teinien musiikkimaku mene täysin yksiin minun musiikkimaun kanssa, vaikka moniruokainen sen suhteen olenkin. Tykkään paljon räp-musiikista, mutta tämä kyseinen artisti mitä Sakke tykittää niin ei ehkä ihan avaudu minulle niin kuin sen pitäisi.

Valuttanut Niagaran putouksen verran kyyneleitä, Las Vegasin uhrien vuoksi ja sankareiden, jotka auttoivat toisia oman henkensä kaupalla.

Delegoinut kaikki läksy ja koeasiat suoraan isännälle, kertoen lapsille, että äiti ei todellakaan tiedä kaikkia Afrikan maiden pääkaupunkeja, tai fysiikan lakeja.

Ollut hullun onnellinen ystävästä, joka toi Lontoon matkaltaan tuliaisiksi käsittämättömän kauniita joulupalloja. Nyt siis saa aloittaa jo joulun hehkutuksen!


No kun  tarkemmin ajattelee ,niin tulihan tästä jonkinlainen turina aikaiseksi.



Natura Siberica-puhdasta kauneutta





Heissan ihanat!

Jatketaan sitä mihin edellisessä postaksessä jäätiin eli kosmetiikkaa kosmetiikkaa.
Tällä kertaa halusin tulla teille kertomaan mielenkiintoisesta kosmetiikkabrändistä Natura Sibericasta, joka hyödyntää Siperian ankarissa olosuhteissa villinä kasvavien kukkien ja yrttien voimaa.

Tuotteiden koostumukset yhdistävät ainutlaatuisia Siperian yrttejä ja kasveja, joita paikalliset heimot ovat käyttäneet kauneudenhoitoon jo vuosisatoja.

Natura Siberica haluaa hyödyntää aina puhtaimpia raaka-aineita ja valitut tuotteet ovat eurooppalaisen lainsäädännön mukaan sertifioitu COSMOS NATURAL-sertifikaatilla.
Tämä osoittaa Natura Siberican sitoutumisen luontoa kohtaa ja kertoo heidän käyttämistä laadukkaista ja luonnonmukaisista raaka-aineista.

Raaka-aineet kerätään koskemattomana säilyneistä paikoista, jolloin ne on joutuneet selviytymään äärimmäisissä olosuhteissa. Näin ollen kasvit ovat joutuneet kehittämään uudistumiskyvyn ja siksi ne sisältävätkin runsaasti antioksidantteja ja ravintoaineita.


Minä kävin tutustumassa Natura Siberican tuotevalikoimaan Helsingin Stockmannilla, kun tämä luonnonkosmetiikkasarja lanseerattiin suomeen.
Sain samalla muutamia tuotteita testiin ja nyt hieman kokemuksia niistä.


Natura Siberica tuuheuttava ja hoitava shampoo on ollut koko perheen käytössä ja onkin tarkoitettu kaikille hiustyypeille.
Shampoo sisältää mm Siperian pensassembrean uutetta, joka syväpuhdistaa hiuspohjan hellästi ja vahvistaa ja korjaa vahingoittuneita hiuksia.
Tässä on mielestäni sellainen ihanan metsäinen tuoksu.
Pesee hiukset todella puhtaiksi, ja itse huomasin, että kun aloitin tämän shampoon ja hoitoaineiden  käytön pystyin jättämään yhden pesupäivän välistä, eli hiukset ei rasvoittuneet niin nopeasti.

Oblepikha Siberican-hoitoaine oli se mihin kiinnitin heti ensimmäisenä huomioni Stockmannin tuotehyllyllä. Se tai paremminkin kokotuotelinjan pullojen ulkoasu, ovat vain yksinkertaisesti todella kaunita, jotka pistävät silmään ihan väkisinkin<3

Oblepikha-linjan tuotteet sisältävät korkean pitoisuuden kylmäpuristettuja Altain tyrniöljyä, joka sisältää erittäin paljon vitamiineja, aminohappoja ja omega 3,6,7,&9-rasvahappoja.
Hiuksista tulee vahvemmat ja kiiltävämmät. Sopii myös hennoimmille hiuksille, latistamatta niitä.
Ja vielä erityinen plussa, hiuksesi tuoksuvat taivaallisen hyvältä!


Northern Soap-kasvojen syväpuhdistukseen. Sisältää koivusta valmistettua aktiivihiilta, jonka rakenne imee itseensä tehokkaasti epäpuhtauksia. Lisäksi saippuan koostumus on rikastettu villien yrttien uutteilla ja marjoilla.

Käyttö: Kostusta paketin mukana tuleva sieni vedellä ja ota pieni määrä saippuaa. Hiero varoen kasvoille, välttäen silmänympärysihoa. Huuhtele kasvot lämpimällä vedellä.

Tämä syväpuhdistava saippua on kertakaikkisen hyvä. Se ei kuivata ihoani ja kasvot tuntuu tämän jälkeeen todella puhtailta.
Pistin jopa miehenikin käyttämään tätä ja mukisemaata pesee nassunsa tällä.
Suositellaan käytettäväksi 1-2krt viikossa.


Käsivoiteiden ystävillekin on tarjolla sen seitsemän sorttia.
Esimerkiksi Extra -Firming -käsivoide sopii sinulle, joka haluaa palauttaa käsien ihon elastisuuden ja kimmoisuuden. Kiva keveä tuote jossa miellyttävän raikas ja kevyt tuoksu.


Miltäs kuulostaisi extra kiinteyttävä kasvonaamio? No mun mielestä ainankin ihan mahtavalta :)
tämä Extra Firming-yökasvonaamio on hellävarainen, jonka sanotaan siloittavan juonteita. Syväravitsee ja elvyttää ihoa. Kasvonaamion sisältämä luomutyrniöljy sisältää runsaasti vitamiineja.


Hellävarainen kasvojenkuorinta uudistaa ja elvyttää ihoa.
Luomuaprikoosin siemenet kuorivat ihon hellävaraisesti, samalla kun arktisen vadelman uute rauhoittaa sitä. Tuotteen koostumus on hieno, ei liian rakeinen ja tuoksu mieto ja miellyttävä.




Yhteenvetona voin todellakin sanoa, että Natura Siberican  tuotevalikoima on kertakaikkisen ihana ja sieltä löytyy kaikki niin naisille kuin mieheille, vartalo, -kasvo, -meikki, -hiustuotteita sekä spa -ja lastentuotteet myöskin.
Itse suunnittelin jo kuinka ihania lahjapaketteja näistä saisi koottua, syntymäpäiville tai vaikka joululahoiksi. Miehillekin on oma sarjansa, joka on sen verran tyylikäs, että kehtaa kyllä pakettiin laittaa. Hintakin on varsin maltillinen, joten senkin puolesta kynnys kokeilla tätä sarjaa, ei ole esteenä. Iso purkki kasvosaippuaa maksaa n 14e, yövoide 6e, kuorinta 9e jne...nämä on toki suositushintoja, mutta aika lailla suuntaa antavia.

 Miltä sarja kuulosti teidän korviinne ja onko Natura Siberica teille entuudestaan tuttu brändi?